From: Äidiltänne, nyt
To: Lapset, tulevaisuudessa
Why? Koska hyvätkin ideat unohtuvat, jos niihin ei tartu heti
Rakkaat lapseni. Tässä äiti kertoo teille elämänsä varrella oppimiaan faktoja ruoasta ja sen laittamisesta. Noin niin kuin perinnöksi ja elämän evääksi, mikäli siellä tulevaisuudessa on elävää elämää ja ruokaa, kuten toivottavasti on ( ja entistä useammilla).
Kasvis vai liha? Molemmat!
700 grammaa jauhelihaa on tietyissä tilanteissa hyvin juhlava asia. Varsinkin jos olette aiemmin yrittäneet valmistaa hernerouheesta kasvispihvejä. Se ei luultavasti tule onnistumaan, mutta jos teidän on pakko toistaa edellisen sukupolven virheet niin sittenhän on. ( Kamoon. Pihvejä hernekeitosta? Kokeilkaa mieluummin vaikka kvinoaa tai jotain labrassa kehiteltyä proteiinilihamössöä, kyllä teillä siellä tulevaisuudessa varmasti on keinonne! )
Mausteista: Enemmän on enemmän!
Chili con carne ei onnistu, jos kaneli on loppu. Mutta saattaa onnistua kuitenkin, jos kaapista löytyy edes tippa Pure Death-chilikastiketta, koska kun sitä lisää, ei kukaan maista että onko siinä karnessa kanelia vai ei. Ja jos siellä tulevaisuudessa ei ole Pure Death-chilikastiketta niin alkakaa kasvattaa chilejä, mahdollisimman tulisia. Kohtuuton vaatimus? Ei ole. ( Lukuvihje: Johanna Sinisalo, Auringon ydin. Ai että teillä ei ole siellä tulevaisuudessa kirjoja?? )
Ruoka = syvä sulautuminen itseen ja maailmankaikkeuteen
Ruoanlaitossa voi hyvinkin langeta shamanistiseen flow-loveen, jonka aikana syntyvä sotkun määrä on samantekevää. Tätä tavoittelen. Nyt lähden keittiöstä. Syökää räippeet, tiskatkaa tiskit (joskus) ja eläkää hyvin.
Terveisin
äitinne
To: Lapset, tulevaisuudessa
Why? Koska hyvätkin ideat unohtuvat, jos niihin ei tartu heti
Rakkaat lapseni. Tässä äiti kertoo teille elämänsä varrella oppimiaan faktoja ruoasta ja sen laittamisesta. Noin niin kuin perinnöksi ja elämän evääksi, mikäli siellä tulevaisuudessa on elävää elämää ja ruokaa, kuten toivottavasti on ( ja entistä useammilla).
Kasvis vai liha? Molemmat!
700 grammaa jauhelihaa on tietyissä tilanteissa hyvin juhlava asia. Varsinkin jos olette aiemmin yrittäneet valmistaa hernerouheesta kasvispihvejä. Se ei luultavasti tule onnistumaan, mutta jos teidän on pakko toistaa edellisen sukupolven virheet niin sittenhän on. ( Kamoon. Pihvejä hernekeitosta? Kokeilkaa mieluummin vaikka kvinoaa tai jotain labrassa kehiteltyä proteiinilihamössöä, kyllä teillä siellä tulevaisuudessa varmasti on keinonne! )
Mausteista: Enemmän on enemmän!
Chili con carne ei onnistu, jos kaneli on loppu. Mutta saattaa onnistua kuitenkin, jos kaapista löytyy edes tippa Pure Death-chilikastiketta, koska kun sitä lisää, ei kukaan maista että onko siinä karnessa kanelia vai ei. Ja jos siellä tulevaisuudessa ei ole Pure Death-chilikastiketta niin alkakaa kasvattaa chilejä, mahdollisimman tulisia. Kohtuuton vaatimus? Ei ole. ( Lukuvihje: Johanna Sinisalo, Auringon ydin. Ai että teillä ei ole siellä tulevaisuudessa kirjoja?? )
Ruoka = syvä sulautuminen itseen ja maailmankaikkeuteen
Ruoanlaitossa voi hyvinkin langeta shamanistiseen flow-loveen, jonka aikana syntyvä sotkun määrä on samantekevää. Tätä tavoittelen. Nyt lähden keittiöstä. Syökää räippeet, tiskatkaa tiskit (joskus) ja eläkää hyvin.
Terveisin
äitinne